Ihmisen syvin tarve on olla rakastettu

Mikä saa ihmisen janoamaan menestystä oman mielenrauhan ja ihmissuhteiden kustannuksella? Mikä saa puskemaan yhä enemmän, yhä parempaa, yhä kauemmin? Kiipeämään ei vaan korkealle, vaan korkeimmalle?

Nuorempana varmasti meillä useilla on menestykseen, julkisuuteen ja suosioon liittyviä haavekuvia, jotka sitten ajan mittaan kääntyvät henkisen kasvun tai realismin myötä tavalliseksi elämäksi ja nakkikastikearjeksi. Ehkä haaveet menestyksestä muuttuvat lisäarvon tuottamiseksi, itsestä muille antamiseksi ja syvemmäksi elämäksi ilman tarvetta oman egon pönkitykselle suuremman suosion, tittelin tai palkkapussin avulla.

Ehkä päädymme lopun elämämme juoksemaan kilpaa, ei vaan toisten vaan myös itsemme kanssa – itseltä liikaa vaatien ja sitä kautta jotain ehkä tärkeämpää polkien. Ehkä ymmärrämme lopettaa ajoissa, sammuttaa valot, ennen kuin menetämme itsestä jotain pysyvästi – menestyksellä kun on aina hintansa.

Se, miksi menestys yhteiskunnassamme yleisimmin määritellään, on maine, valta ja raha. Menestystä kaupataan meille jo pienestä pitäen sankaritarinoilla, joissa kuka vaan voi ponnahtaa ryysyistä rikkauksiin – kunhan vaan uskoo unelmiin, of course. Tosiasia on, että kaikki eivät halutessaankaan voi saavuttaa menestystä niillä mittareilla, jotka yhteiskuntamme asettaa – ei voi olla pelkkiä johtajia, presidenttejä ja räptähtiä. 

Tarvitaan myös alaisia, kansalaisia ja noh, niitä faneja. Se taika, jolla tämä viikonloppuna uransa lopettanut artisti hurmasi yleisön pikkutytöistä perheenäiteihin, ei ollut sattumaa. Se oli tarkkaan tuotteistettu tuhkimotarina entisestä pahiksesta, jonka kovan kuoren alla sykki herkkä sydän. Sydän, johon monet joilla on joskus ollut paha olla, pystyivät samaistumaan. 

Se, että kokee tekevänsä jotain itselle merkityksellistä ja sellaista, josta pitää, on mielestäni suosiota ja  titteliä parempi menestyksen mittari. Niinkuin missä tahansa ammatissa, työ on ansainnan lisäksi myös väylä olla yhteydessä toisiin ihmisiin – ja siinä työn merkityksellisyys varmasti piileekin.

Ihmisen syvin tarve on olla rakastettu,

rakkauden puuttuessa ihailtu.

Mökkisisustukseen Slettvoll -henkeä

Kaupallinen yhteistyö: Desenio

Norjan reissumme tarjosi meille upeiden vuoristomaisemien lisäksi myös runsaasti sisustusinspiraatiota hotellin sisustuksen sekä Stavangerin putiikkien myötä. Muistatte varmaan, että olen kertonut tavoittelevamme mökille norjalaista vuoristomajatunnelmaa Slettvollin henkeen? Osa mökin tiloista ovatkin ottaneet kesälomamme aikana askelia eteenpäin, sillä pääsin kaupallisessa yhteistyössä Desenion kanssa valitsemaan kehystettyjä julisteita seinille.

Vaikka olenkin päässyt kodissamme jo aidon taiteen makuun Tanja Meskin taulujen myötä, koen, että mökille, jossa sisätilan lämpötila laskee aina talviaikaan peruslämmölle (vaikka mökki talviasuttava onkin), en uskaltaisi aitoa ja arvokasta taidetta hankkia. Näin ollen Slettvollin kalusteilla sisustettujen mökkien taulukollaaseista inspiroituneena halusin Desenion luontoaiheisten julisteiden avulla saada tummille hirsiseinille ilmettä.

Päämakuuhuoneeseen päätimme tehdä sängyn päälle neljän taulun kollaasin vaakaan laitetettavista 30x40cm Branches, Rocks in the water , Road ja Winter tree -julisteista. Kaikissa julisteissa toistuu sama luonto-teema ja ne sopivat mielestäni mustavalkoisina ja mustilla puukehyksillä hirsiseinän lämpöön tuomaan ryhtiä. Makuuhuoneen muusta sisustuksesta ajattelin kirjoittaa erillisessä postauksessa, mutta sisustus odottaa oikeastaan enää mattoa sekä sängynpäätyä. Haaveilen pellavansävyisestä, klassisesta napitetusta päädystä tilaan sekä pehmeästä matosta. Ensi kesänä seinät tulevat todennäköisemmin saamaan hieman tummemman ilmeen, joten hankintoja kannattaa vielä odottaa, että on sitten mahdollisimman vähän siirrettäviä huonekaluja.

Mökin sisääntuloaulan seinälle, josta on käynti molempiin makuuhuoneisiin, asennettiin niin ikään kaksi 30x40cm taulua vaakaan. Toinen on Piano, josta käy ilmi perheemme musiikkiharrastus ja toinen Art Nouveau Staircase on puolestaan tyylikkään portaikon kuvaelma. Se, miten Pariisilainen portaikkko ja Keski-Suomessa sijaitseva mökki nivotaan yhteen on itselleni vielä mysteeri. Ehkä muutama JoMalonen kynttilä siihen auttaa?



Haluaisin mökille muitakin luontoon ja metsästykseen liittyviä sisustuselementtejä, sillä kyseinen harrastus kulkee meillä suvussa. Yllättäen eläinrakas allekirjoittanut ei ole osallistunut viime aikoina kalastukseen, hirvestykseen saatikka peijaisiin. Sinänsä aika ristiriitaista, koska hirvenliha on kuitenkin aivan luomua ja toistaiseksi syön vielä lihatuotteita muussa muodossa. Nämä on näitä elämän paradokseja, joihin ei varmaan koskaan saa järkevää selitystä.

Mikäli tekin ihastuitte näihin Slettvoll henkisiin julistekollaaseihin, pääsen tarjoamaan teille lukijoille koodilla "INSPIREDBYLOVE" 25% alennusta julisteista* 21.-23.8 välillä. (*Ei koske kehyksiä tai handpicked- / collaboration-osioiden julisteita).  Löysin Desenion valikoimista vielä lukuisia mökkisisustukseen sopivia julisteita, olohuoneen seinille mahtuisi hyvin vielä esimerkiksi Forest tai Wooden pier.

Tasapainoa etsien

Loma on itselleni usein tärkeää aikaa pohtia oman elämäni suuntaa – palaanko arkeen, joka tuntuu mieleiseltä, millaisia tunteita on suorittamisen sivuuttanut tyhjyys nostanut pintaan ja elänkö omien arvojeni mukaista elämää. Vaikka blogistani tai muista somekanavistani ei suoranaisesti ole se aina välittynytkään, viime kevät oli muutoksineen itselleni todella kuormittavaa, vaikkakin yhtäaikaa innostavaa aikaa. 

Turvallisesta, joskin liialliseksi rutiiniksi muodostuneesta päivätyöstä poishyppääminen, yrittäjyyden epävarmuuden ja yksinäisyyden sietämiseen opettelu sekä tulojen epäsäännöllisyys olivat näin jälkeenpäin ajatellen todella isoja muutoksia elämässä. Tähän kun vielä yhdistää eksistentiaalisen kriisin oman elämän merkityksellisyydestä sekä arvojen mukaan elämisestä, voin sanoa, että vaikka ulkoisesti on näyttänyt, että olen pyörinyt koko alkuvuoden blogikekkereissä, oma henkinen linko ristiriitaisineen ajatuksineen ja tunteineen on ollut lähempänä totuutta.

Siksi tekee hyvää pysähtyä ja lomalla se on usein mahdollista. Itselläni se vaatii usein myös kodista poistumisen joko mökkimaisemiin tai ulkomaille. Tällä kertaa saimme viettää osan lomastamme yhden lähimmän ystäväni sekä hänen perheensä luona – ympäristössä, jossa pitkästä aikaa koin sen saman lämpimän tunteen sisällä, jota olen pitkään elämässäni kaivannut. 

Myöhään yöhön jatkuneet syvälliset keskustelut, lapsien ilo ja välitön rakkaus sekä nakkikastikkeelta tuoksuva arki antoivat pitkästä aikaa sen tunteen, että olen kaikkine puolineni täysin hyväksytty – ilman sitä naamioita, jota monesti koen esimerkiksi blogimaailmassa kantavani. Syvällinen yhteys toisiin ihmisiin on parasta mitä tiedän. Se tunne että riität kaikkinesi, se on varmasti yksi elämän kantavista voimista.

Vanhassa talossa tuntui, kun aika olisi pysähtynyt. Jotenkin pitkästä aikaa oli mahdollisuus vain olla ja nauttia hetkestä – sekä antaa ajatusten virrata siihen, mikä elämässä onkaan pohjimmiltaan tärkeintä. Lapsissa on niin mahtava hetkessä elämisen taito ja välittömyys, että meillä aikuisilla olisi heiltä paljon opittavaa. Ihminen on onnekas, kun elämässä on jotain, jonka edessä hyvästien jättäminen on vaikeaa ja näin se oli myöskin tällä kertaa, kun jatkoimme matkaa tältä huvikummulta eteenpäin.

Olen jo pitkään toivonut elämässäni jotain muutosta. En tiedä onko kyseessä ulkoinen vai sisäinen muutos, jota haen. Kuitenkin tuntuu, että tämän reissun jälkeen olen taas enemmän oikealla tiellä. Ystäväni, tai tarkemmin sanottuna sielun siskoni, sanoi taas ne oikeat sanat: et voi voida hyvin, jos et voi olla totta itsellesi ja samalla muille. Siksi itselläni on tälle syksylle vain muutama tavoite: merkityksellisten ihmissuhteiden vaaliminen, itsestä huolehtimen sekä omien arvojen mukaan eläminen.

Tasapainon etsiminen elämässä taitaa olla loputon tehtävä ja ajattelin aloittaa tärkeimmästä: itsestäni. Ainoastaan hyvinvoivana voi olla hyvä myös toisille, siksi itsestä huolehtiminen on vastoin useita ajatuksia äärimmäisen epäitsekästä. Toivottavasti teilläkin on ollut lomalla aikaa pysähtyä sen äärelle, minkä koette elämässä merkitykselliseksi. Itselleni se on tällä hetkellä nakkikastikkeelta tuoksuva, aito arki.

Yhdistelmäloma Norjassa

Palasimme eilen sekä Ruotsin että Norjan reissultamme, jossa olimme kaiken kaikkiaan melkein kaksi viikkoa. Ehdimme viettää päivän Tukholmassa ja toisen Oslossa, vierailla ystäviemme upeassa villassa Norassa, Ruotisissa sekä viettää toisen pidemmän pätkän Norjan länsirannikolla. Saimme Norjan reissullamme yhdistettyä aika mahtavasti niin spa-, ranta-, kuin vaellus- ja kaupunkilomankin (aika loistava suoritus, jos minulta kysytään!). Majoituimme reissullamme Stavangerin rannikolla sijaitsevaan Sola Strand Hoteliin, jossa meitä odotti kauniilla merimaisemilla varustettu, klassisesti sisustettu Hamptons-henkinen hotellihuone.

Jos matkamme olisi sijoittunut paria viikkoa aikaisempaan, olisimme päässeet nauttimaan helteistä hotellin edustan upealle hiekkarannalle, joka on Norjan pisimpiä rantoja. Norjan säät ovat kuitenkin todella vaihtelevia, mutta meillä kävi hyvä tuuri ja onneksi saimme nauttia koko reissun auringonpaisteesta. Meidän oli tarkoitus rentoutua hotellin Spa:ssa lähtöpäivänä, mutta se jäi sitten lopulta tekemättä Preikestolenin vaelluksen aiheuttamien rakkojen vuoksi.

Perinteikkään hotellin juuret ulottuvat aina vuoteen 1914 ja saimme kuulla, että myös Norjan kuningaspari oli yöpynyt samassa huoneessa, johon majoituimme. Mielestäni tietysti tällainen suomalainen bloggaajakin olisi ansainnut taulun seinälle muiden arvovaltaisten vieraiden jonon jatkoksi, vai mitä tuumitte? Tunnelmallinen cabin lodge –tyylinen hotelli on säilytetty vanhassa asussaan ja jossain määrin viimeisenä sadepäivänä takkatulen loisteessa tuli fiilis, että tässähän viettää jo syyslomaa.

Stavangeriin on mahdollista matkustaa Helsingistä Norwegianilla kohtalaisen edullisesti, vaikkakin me reissasimme tällä kertaa bussilla Norasta Osloon, josta otimme edelleen lennon kaupunkiin. Norjassa reissatessa on hyvä ottaa huomioon, että vaikka välimatkat eivät olisikaan pitkiä kartalla, niihin saattaa vuoristoisen maaston sekä erilaisten lauttajärjestelyjen myötä kulua yllättävän paljon aikaa. Tämä oli myöskin syynä siihen, miksi emme päätyneetkään auton vuokraamiseen Oslosta, vaan matka taittui parhaiten lentäen.

Itse Stavangerin kaupunki oli aivan todella tunnelmallinen rantakylä, jossa tuntui, kuin kaikki talot olivat rakennettu oman unelmatalon kriteerien mukaisesti: valkoiset julkisivut, ristikkoikkunat, mustat katot sekä koristeelliset sisääntulot suloisine, värikkäine ovineen ja kukkaistutuksineen olivat kaupungissa enemmän sääntö kuin poikkeus. Erityisesti Stavangerin vanha kaupunki ihastutti sekä myöskin lauttamatkan päässä oleva Taun alue, joka on lähellä Lysefjordenin kaunista vuonoa.

Norjassa hintataso on todella korkea, varsinkin näin suoraan Ruotsin pikkukylästä paikalle tultaessa. Hinnat ovat erityisen korkeita ruokakaupoissa ja julkisilla liikuttaessa, jossa aina jäätelön ja vesipullon hakiessa sai maksaa reilun kymmenen euroa ja 20 minuutin bussimatka oli lähemmäs 18e. En enää jossain vaiheessa uskaltanut edes laskea käytettyjä kruunuja, mutta se, että Ben & Jerrys purkki maksoi kaupassa lähemmäs 12 euroa kertoo hintatasosta ihan riittävästi (ja kyllä, purkki jäi sinne kauppaan Stavangerin lukuisia öljymiljönäärejä odottamaan).

Stavangerin alueen läheisyydessä sijaitsevat lukuisat, upeat luontokohteet, joista Norja onkin parhaimmillaan tuttu. Tämä oli oikeastaan meidän perimmäinen syy matkustaa Norjaan – viime vuoden Madeiran matka nosti taas pintaan vuoristokuumeen, jonka vakavista oireista olenkin aika vähän täällä blogissa kirjoittanut. Tautiin kuuluu niin maisemakaipuuta, korkean paikan pelon voittamista, rakkoja kuin myös runsasta rahanmenetystä. Opiskeluaikoina tulivat niin Sveitsin kuin Itävallan vuoret tutuksi aina kesäisten vaellusreissujen kuin talvella vietettyjen laskettelureissujen myötä. Sittemmin tuli vuorilomiin pidempi tauko, kun halusin enemmin kaupunki- ja rantalomailla sekä elämysmatkailla mm. joogaretriittien muodossa.

Stavangerin läheisyydessä sijaitsevat niin Preikestolenin kuin Kjeragin upeat näköalakohteet, ja koska teiltä tuli Instagramin puolella kyselyjä meidän Preikestolenin vaellusreittiin liittyen, ajattelin tämän hengen seisauttavan kauniin, joskin raskaan patikoinnin osalta kirjoittaa vielä oman postauksensa. Norjalaisten kiva, pieni päiväkävely on nimittäin aivan eritasoinen patikointiretki suomalaiselle, joka on tottunut tepastelemaan vaan pannukakkumaisemissa – nimimerkillä edelleen maitohapoilla.

Kodin tekstiilien huoltamisesta

Kaupallisessa yhteistyössä: LG

En tiedä onko teillä muilla samaa reissuun lähtemiseen liittyvää rutiinia, mutta jostain syystä itse haluaisin aina siivota kodin sekä pestä kaikki likapyykit valmiiksi ennen matkaa – lähinnä siksi, että kotiin on sitten mukavampi tulla. Samalla ei tule sitä ongelmaa, että se lempipaita sattuisikin olemaan likaisena juuri silloin, kun pitäisi alkaa pakkaamaan. Meillä oli taas ennen matkaa pyykinpesukoneet kovassa käytössä, joten ajattelin jakaa teille omia vinkkejäni tekstiilihuoltoon liittyen.

Kuten olen aikaisemminkin blogissa tuonut esille, haluan useimmiten panostaa laatuun niin vaatteissa, lakanoissa kuin muissakin kodin tekstiileissä. Suurin syy tähän on, että ne kestävät paremmin käytössä ja mahdollisesti myös säilyttävät jälleenmyyntiarvonsa tulevaisuutta ajatellen. Iso osa kuitenkin tätä säilymistä on se, että tekstiilejä huoltaa oikein. Tässä suuri rooli on luonnollisesti pyykinpesuun tarkoitetuilla koneilla, mutta myöskin koneiden oikeanlaisella käytöllä. Olen käsitellyt kodin tekstiilihuoltoon liittyviä teemoja blogissa aikaisemminkin, mikäli haluat kurkata ajatuksiani esimerkiksi siitä, miten pärjätä valkoisen sohvan kanssa koiraperheessä tai saavuttaa parhaimman silitystuloksen pellavatekstiileille. 

Pyykinpesun osalta olen jo pitkään kokenut, että kuivausrummulla on nopeassa pyykkäämisessä suuri rooli. En koe pyykkien kuivumaan ripustamista kovin mielekkääksi ja monista tekstiileistä saa kuivausrummun avulla miellyttävän pehmeitä. Pyykinpesuaineen lisäksi käytän huuhteluaineen korvikkeena pyykkietikkaa, joka tekee pyykistä sileämpää ja pitää myöskin pesukoneen puhtaana. Silitystä vaativan pyykin käsittelen Washologin Linen Waterilla, joka jättää pestyihin tekstiileihin todella raikkaan tuoksun. Väitän, että jossain määrin myös pyykinpesu on välinelaji, sillä pyykkääminen on paljon mielekkäämpää, kun vaatteet saa laittaa hyväntuoksuisina kaappiin.

Pääsin LG:n kanssa kaupallisessa yhteistyössä kokeilemaan heidän uutta TwinWash  -pyykinpesukonetta, joka sisälsi niin pienemmän pesukoneen hienopyykille kuin isomman pesukoneen ja kuivausrummun yhdistelmän päivittäispyykille, kuten pyyhkeille ja lakanoille. Ajatuksena tässä on pyykkihuollon parantuminen sekä ajan säästyminen, kun on mahdollista pestä kahta koneellista yhtä aikaa ja lajitella pyykit helpommin kahteen eri pesuun värien, pesulämpötilan sekä laadun mukaan. Perinteisen pesutornin omistajana täytyy myöntää, että olin ennen pesukoneiden saapumista hieman skeptinen TwinWashin käytännöllisyyden suhteen - tuleeko toista pienempää pesukonetta oikeasti käytettyä ja mahtaako kuivava pesukone oikeasti kuivata pyykin?

Näin kuukauden käytön jälkeen voin onneksi todeta epäilyksieni olleen turhia - näköjään pyykinpesun maailmassakin on hyvä joskus ravistella kangistuneita ajatuksia siitä, että perinteinen pesutorni olisi se paras mahdollinen vaihtoehto pyykkihuoltoon. Ajatuksena pesukoneissa tosiaan on, että ylempänä oleva isompi pääkone voi pyörittää rauhassa isompaa tai vaativampaa pyykkikuormaa pitkine kuivausohjelminen, kun taas pienempi alempana oleva kone sopii ns. nopealle pyykille (esimerkiksi seuraavaksi päiväksi tarvittavat treenikamat tai joku mieleinen paita, joka pitää pestä hienopesussa muista erillään).

Ei varmasti ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun vahingossa (tai ajan säästämiseksi) tulee heitettyä se hienopesua vaativa pusero normaalin lakanapyykin joukkoon ja kuivausrummusta paljastuu muotonsa menettänyt ryppyinen yksilö. Tai ne treenivaatteet sitten, jotka pitäisi pestä matalassa lämpötilassa? Varmasti sujahtavat koneeseen ihan siinä tavallisen kirjopyykin mukana sen kummemmin ajatusta asialle antamatta. Nyt alempi pesukone ikäänkuin olemassaolollaan kehoittaa pesemään hienopyykin erikseen ja näin ollen parantaa arempien tekstiilien käyttöikää. Myöskään enää ei tarvitse pyörittää isoa rumpua puolityhjillään, vaan pienen koneen käyttö säästää myös vettä.

Laajamittaisen pyykinpesuohjelmavalikoiman lisäksi LG TwinWashin pääkoneessa on True SteamTM -toiminto, joka raikastaa vaatteet höyryllä - näin ollen aina ei tarvitse esimerkiksi pestä puolipidettyjä vaatteita, vaan ne saa raikastuksella pestyn veroisiksi. Toiminnon voi ottaa myöskin normaalipesun yhteyteen ja tällöin kone käyttää kovan veden sijaan pesemiseen vesihöyryä. Höyrypesu on hellävarainen niin vaatteille kuin ympäristöllekin,  ja siitä ilahtuvat myöskin allergiaperheet, sillä höyrypesulla voidaan poistaa 99,9% allergeeneista. Kärsin aina keväisin voimakkaista siitepölyallergiasta, joten toivotaan että tämä toiminto tuo omaan elämääni sitten keväällä helpotusta!

Ja miten se kuivaavan pesukoneen kuivaustulos sitten? Olin yllättynyt, että vaatteet tosissaan kuivuivat täysin ja itse pyykkäysprosessia helpotti se, että nyt ei tarvitse siirtää pyykkiä pesukoneesta kuivausrumpuun kesken ohjelman, vaan koneen voi ajastaa olemaan valmiina aamulla tiettyyn kellonaikaan. LG:n pesukone ei tosiaan kuivaa pyykkiä ihan ryppyisen kuivaksi (jota onkin hankala silittää), vaan kaappikuivaksi, jossa rypyt oikenevat kun lakanat viikkaa kaappiin tai paidan asettaa henkarille.

Ja tässä TwinWash -pesukoneessa tosissaan on tekniikka viety ihan uudelle tasolle - se myös keskustelee wifin välityksellä puhelimeen asennetun aplikaation kanssa. Smart ThinQ toiminnon avulla pystyy hallitsemaan ja seuraamaan pesukoneen toimintoja älypuhelimen avulla. Tämä toiminto saattaa olla tarpeen, jos haluaa puhelimen hälytyksen valmiista koneellisesta ja pesukone sijaitsee esimerkiksi kellarikerroksessa, johon valmiin ohjelman äänihälytys ei kuulu.



SmartThinQ mahdollistaa myös omien suosikkipesuohjelmien tallentamisen ja aktivoimisen aina valitulle pyykille. Ja koska pesukoneessa on niin villa- kuin hienopesuohjelmakin, ei tarvitse minkäänlaista käsinpesua enää harrastaakaankaan - tai no, tämä puuvillapallo taitaa edelleen tarvita oman käsinpesun syksyn kurakelien taas saapuessa.

Lisätietoja LG TwinWash -pesukoneesta pääsette katsomaan Gigantin sivuilta. 

Kylässä: Vilken idyll i Sverige

Terveisiä täältä Ruotsista! Saavuimme eilen Tukholmassa vietetyn päivän jälkeen Noraan, jossa ystävämme asuvat perheensä kanssa. Tukholman vinkit sekä sisustusinspiraatiota Kuninkaan linnasta ajattelin tarjota teille hieman myöhemmin, mutta en malttanut olla ensin esittelemättä teille ystäviemme upeaa villaa, johon he muuttivat tänä keväänä.

Vuonna 1913 rakennettu hirsirunkoinen talo on neljässä kerroksessa ja en ole voinut oikein kuin huokailla ihastuksesta täällä – talo on juuri sellainen ruotsalainen idylli (tai tarkemmin sanottuna jävla idyll), kun vain kuvitella saattaa. Natisevat lankkulattiat, ristikkoiset patterinsuojat, erkkeri-ikkunat, kakluunit ja muut vuosisadan alun historian havinaa huokuvat elementit luovat taloon lämpimän tunnelman.

Talon henkeen sopivat pastelliset tapetit, puolipaneloinnit sekä värikkäät lasi-ikkunat alleviivat talon huvikumpumaisuutta ja saavat ymmärtämään, miksi uudet talot tuntuvat aina tällaisen jälkeen jotenkin niin kylmänoloisilta. Mukulakivikadut johdattelevat läheisen järven rannalle, jonka varrella kahvilat notkuvat paikallista jäätelöä, omenalimua sekä toast skagenia.

Klassiset sinikukalliset astiat sekä pehmeät, pastelliset tekstiilit viimeistelevät tämän kauniin kodin tunnelman, jonne todellakin voisin vaikka jäädä asumaan. Onni on ystävä, jolla on näin uskomattoman hyvä maku sisustuksen suhteen, niin pääsee nauttimaan tällaisista upeaista puitteista aina lomien merkeissä.

Kirjoitan blogiin usein designista, mutta se ei todellakaan tarkoita, että ihailisin vain koteja, joissa on designia - itseasiassa monesti päinvastoin. Itseäni miellyttää hyvin klassinenkin tyyli, jossa ei ole ripaustakaan modernin aikakauden muotoilua, mutta yhtä lailla klassisen ja modernin designin yhdistelmä – katsokaapa vaikka näitä Kartellin Victoria Ghost -tuoleja kuluneen ajopuisen pöydän ympärillä! Kontrastit todellakin toimivat sisustuksessa luoden lämpöä ja jännittäviä kokonaisuuksia.

Näistä pörrösandaaleista tulikin jo kyselyjä instan puolella ja ne ovat Tukholman Zara Homesta. Niin ikään Tukholmasta lähti kummitytölleni ja hänen siskolleen matkaan Livlyn sisaruspaidat, joita onkin vielä heidän verkkokaupassaan saatavilla. Täällä on mennyt ensimmäinen päivä oikeastaan lasten kanssa touhutessa (prinsessapuvuissa järjestetyt päivätanssit, jalkapallo-ottelu, sekä rantaboulevardilla kävely on ainakin ehditty jo kokea) sekä Noran kujia kävellessä. 

Täällä on jokaisen kulman takana ihania antiikkia myyviä liikkeitä, joten olen enemmän kuin kiitollinen, että emme ole pakettiautolla liikkeellä. Huomiseksi on luvattu hellettä, joten suuntaamme varmaankin Noran hiekkarannalle, joka on tästä talolta ihan kivenheiton päässä. Mahdollisesti pääsemme myös kokeilemaan pitkästä aikaa sup-lautailua, joka onkin aivan ihanaa kesäpuuhaa.

 

Sellaisia kesäisiä terveisiä täältä Suomenlahden toiselta puolelta, vietämme tosiaan täällä viikon verran ja sitten suuntaamme autolla Oslon kautta Stavangeriin – ja mitä olen kuullut, ei niissä Norjan maisemissakaan pitäisi olla valittamista!