Olen itse kasvanut ilman sisaria, eli olen ainut lapsi. Parivuotiaana sain kuitenkin itselleni karvaisen veljen, Tessu -koiran, joka eli aina teini-ikääni asti. Tessusta tuli minulle sisaruksen veroinen kumppani, johon sai kohdistaa hellyyttä ja joka lohdutti huonoina hetkinä. Ei turhaa sanota, että koira on ihmisen paras ystävä, sillä lapsuuden kokemusten myötä olen ymmärtänyt, minkälainen merkitys lemmikillä voi ihmisen elämässä olla.
Tessu opetti minulle ehdottoman rakkauden lisäksi luopumista -vaikka se tekeekin välillä vaikeaa, on luopuminen osa rakkautta. Näitä oppeja olen saanut viime aikoinan kaivella taas esiin elämässäni tapahtuneiden muutosten myötä.
Luopuminen on osa elämää, mutta luopumisen kauneus selviää meille usein vasta jälkikäteen. Usein luopumiseen liittyy tutulta turvalliselta alueelta tuntemattomaan hyppäämistä, rohkeutta jatkaa eteenpäin ja mahdollisuus henkiseen kasvuun. Luopumiseen liittyy myöskin tuskaa ja surua, mutta aina myös toivoa ja rakkautta. Luopuminen on helpompaa, kun tajuaa että kaikella on aikansa ja paikkansa, tarkoituksensa näiden tähtien alla.
Ja katsokaa nyt tuota Maijaa, miten viattomalta se näyttää. Välillä sitä miettii, että kyllä sitä koira pääsee helpolla, siinä se lepää tuolilla ja ihmettelee. Sitten tajuat, että se on se sama tyyppi joka juuri nuolaisi juuri kyyneleen silmästäsi ja tuli viereen nukkumaan. Kyllä ne tajuaa, enemmän kuin me usein arvaammekaan. <3
// Only know you've been high when you're feeling low
Only hate the road when you're missin' home
Only know you love her when you let her go
And you let her go //
Voi teitä ihanat! Sanna <3 Maija <3
VastaaPoistaTuo on kyllä totta, että niin kipeältä kuin luopuminen tuntuukaan niin siinä on potentiaalia niin henkiseen kuin muuhunkin kasvuun. Tai toivottavasti ainakin on, se ehkä auttaa luopumisen ja surun käsittelyssä.
VastaaPoistaToivon kaikille voimia, että jaksettaisiin kasvaa eikä katkeroitua. :)
PoistaKyllä koira on ihmisen paras ystävä, niin totta!
VastaaPoistaNiin on, aivan paras! :)
Poista<3
VastaaPoistahaleja kummallekkin.
Ihana Sanna <3
PoistaKauniisti kirjoitettu. Meillä on ollut koira vasta muutaman vuoden enkä ole ollut yhtään koiraihminenkään aiemmin. Nämä pari vuotta ovat kuitenkin opettaneet ymmärtämään kuinka älyttömän paljon koira ymmärtää ja aistii tilanteita, ja myötäelää tilanteissa. Onni on ystävä, jolla on aina aikaa sinulle!
VastaaPoistaKiitos! Se vaatii juurikin sen kokemuksen, että ymmärtää :)
PoistaMuistan jonkun sanoneen, että "elämä on yhtä luopumista" Ja näinhän se on. Kirjoitit kauniisti ja tutuilta kuulostaa ajatuksesi. Jokaisella on omat luopumisen prosessinsa menossa, niille emme mahda mitään tai emme voi estää niitä. Tärkeintä on se oma suhtautuminen ja että muistaa että elämä kantaa sittenkin ♥
VastaaPoistaSe on todellakin näin. Olemme vastuussa omasta onnestamme ja omalla asenteella on siinä suuri merkitys. :)
PoistaHyvin sanottu ja niin totta. Kyllä ne tajuaa todellakin enemmän kuin me osataan edes arvata. :) Onneksi sulla on kotona tuollainen karvakamu lohduttamassa, kun lohdutusta kaipaat! <3
VastaaPoistaHalauksin Heli
No eikö olekin ihanaa <3 Ihana Heli! :)
Poista<3
VastaaPoistaSe on juurikin näin ja usein luopumisesta seuraa jotakin hyvää, sen voin sanoa omasta kokemuksesta näin vänhempana ''tätinä''. Kaikkea hyvää sinne.
VastaaPoistaXX
Sitä kohti täytyy ainakin yrittää mennä <3 :)
PoistaLuopuminen on kyllä aina raskasta. Varsinkin jos on kyse rakkaasta ihmisestä/eläimestä. Menetyksiä itsekkin olen kokenut ihan liikaa elämässäni, mutta niin se vain aika on haavat parantanut.
VastaaPoistaEläimet ovat maailman parhaita vaistoamaan omistajansa tuskan. Muistan itsekkin ne hetket nuoruudessani, kun itkin koulupöydän ääressä ja rakas kissani Eppu hyppäsi pöydälle ja puski päätäni, sekä nuoli kyyneleeni pois.
Jokainen luopuminen tuo elämään myös jotain uutta. Sille uudelle täytyy vain antaa mahdollisuus.
Olet rakas. <3
Kauniisti kirjoitit ja kiitos samoin ihana Jonna <3
Poista