Joulukuusi – keino vai aito?

Blogi piti pienen tauon, sillä täällä on sairastellut yksi jos toinenkin – lähinnä tämä koskee allekirjoittanutta sekä Maija-koiraa, jolla on ollut koko syksyn riesana värikalvontulehdus silmässä (voin kertoa, että kolmen eri silmätipan laittaminen parin tunnin välein rimpuilevalle koiralle ei ollut mikään helppo tehtävä!). Toivotaan, että joulukuu menisi hieman terveemmissä merkeissä ja se onkin aivan kohta nurkan takana! Pääsen tänä vuonna ystävieni kanssa ihastelemaan Barcelonan joulumarkkinoita, jonne suuntaamme ensi viikonloppuna neljän päivän ansaitulle lomalle.

Ja koska joulukuu on ihan kohta taas täällä, olen jo pidempään pohtinut joulukoristeluita ja lähinnä sitä, hankimmeko minkälaisen joulukuusen tänä vuonna. Tomas on jouluhulluna kysynyt jo marraskuun alusta lähtien, että joko voimme hankkia joulukuusen, mutta itse koen, että sen aika on aikaisintaan itsenäisyyspäivän jälkeen. Kaksi vuotta sitten kävi tosiaan niin, että hankkimamme  pieni kaukaasianpihta ehti tiputtaa neulasensa jo ennen aattoa, koska ostimme sen marraskuun puolella.

Edellisvuonna hankimme samasta kaukaasianpihdasta lähes kaksimetrisen version, ja tämä oli oikein kaunis vaihtoehto perinteisen kotimaisen kuusen tilalle. Joulukuusikeskustelua herättelinkin jo vastuullisuusnäkökulmasta Instagramin puolella ja teillä oli aika yksimielinen mielipide siitä, että kotimainen luonnonkuusi olisi eettisin ja ympäristöystävällisin vaihtoehto. Näin varmasti onkin, mutta valitettavasti olen aidolle kuuselle sen verran allerginen, että emme sellaista voi ainakaan tänne kerrostalokotiin hankkia. Hengittävällä hirsimökillämme sellainen saattaisi mahdollisesti toimia, koska sisäilma on siellä kosteampaa ja näin ollen en saa niin helposti allegiaoireita (josta tulikin mieleeni – olisipa tunnelmallista viettää joulu joskus mökillä ja kaattaa itse oma kuusi koristeeksi!).

Sain teiltä myös kommenttia, että pidemmässä juoksussa tekokuusi olisi ekologisempi vaihtoehto (ja tästä luin myös muutaman asiantuntijan lausunnon), vaikka se onkin valmistettu muovista, sillä esimerkiksi nämä meidän aikaisempien vuosien kaukaasianpihdat tulevat Mustanmeren eteläpuolelta rahtikuljetuksilla. Näiden syiden sekä allergiani vuoksi päädyimmekin tänä vuonna panostamaan tuuheaan ja isoon tekokuuseen, jonka löysimme Etolasta. Tämän yksilön kanssa ei tarvitse pelätä varisemista tai allergiaa – ja lumetkin sai kaupan päälle, kun niitä tuskin pahemmin ennen joulua enää Etelä-Suomessa näkyy.

Ja koska nyt ei tarvitse pelätä neulasien tippumista, laitoimmekin kuusen heti tilaukseen, kun sitä saapui verkkokauppaan. Nopean toimituksen vuoksi kuusi saapuikin postiin jo perjantaina ja laitoimme sen tänä viikonloppuna sitten jo paikoilleen. Kuusen valot on aikoinaan hankittu Kööpenhaminan Tivolista, sillä ihastuimme näihin kohtalaisen puhtaanvalkoisiin yksilöihin, joissa valonauha on pelkkää läpinäkyvää siimaa. Olen ihastellut kuusta tuossa nurkassa nyt koko viikonlopun ja en voisi olla tyytyväisempi valintaan!

Ihana ajatella, että tästä tulee olemaan meille iloa vuosiksi eteenpäin ja saamme aloittaa joulufiilistelyt jo hyvissä ajoin joulukuun alkupuolella (no, tässä tapauksessa jo marraskuun puolella, mutta menkööt tällä kertaa). Nämä kuvat nappasin ennen koristeiden laittamista, mutta nekin ovat jo itseasiassa paikoillaan. Laitoin muutaman uuden koristeen tilaukseen, sillä ainakin muutamalle isolle pallolle oli tarvetta – ja jokunen koriste varmasti lähtee mukaan Barcelonasta (kuten viime vuonna tämä Eiffel-torni Pariisista).

Olen noudattanut sellaista perinnettä, että ostan joka vuosi jonkin uuden koristeen kuvaamaan kyseistä vuotta. Näin koristevalikoima rakentuu pikkuhiljaa ja niihin sisältyy aina jokin muisto. Muutamia koristeita olen saanut myöskin lahjaksi ja osa on jopa 30 vuoden takaa – sellaisia, joita itse olen valmistanut lapsena.

Joko siellä ollaan aloitettu jouluvalmistelut?