Kun yhden oven sulkee...

Kun yhden oven sulkee, toinen aukeaa, sanotaan. Tämän oven suljin kirjaimellisesti tänään tehdessäni viimeisen työpäivän Vepsäläisen palveluksessa. Tie tähän päätökseen oli pitkä, eikä töyssyiltäkään vältytty, mutta vaikka pelon tunne nosti kuinka päätään, halusin rohkeuden voittavan. Ja niin se voitti: lähden siis seuraavaksi toteuttamaan pitkäaikaista unelmaani täyspäiväisenä yrittäjänä - hurjan jännää ja mahtavaa yhtä aikaa!

Koen olevani onnekas, sillä olen löytänyt useammankin intohimon kohteen elämässä, josta olen tehnyt kaksikin ammattia - sisustussuunnittelun ja bloggaamisen. Kuitenkin useat merkit elämässäni olivat jo pitkään viitanneet siihen, että asioihin täytyy tulla muutoksia. Olen saanut tehdä töitä intohimon kohteiden parissa vuosikausia, mutta jossain sisälläni kaikui jatkuva tyytymättömyyden tunne. Halusin päästä eteenpäin, kokeilla jotain uutta, kasvaa ja kehittyä ammatillisesti, mutta tunsin pysyväni ainoastaan paikoillaan. Ainoastaan vapaus olisi asia, joka mahdollistaisi tämän kasvun, joten oli pakko hypätä ja testata, miten omat siivet kantavat.

Voin rehellisesti sanoa, että yrittäjäksi ryhtyminen oli elämäni vaikein päätös. Olen aina ollut se kontrollin hakuinen henkilö, joka tarvitsee työsuhteen luoman turvan elämään. Tämä yrittäjyyden taival on siis ehdottomasti todella suuri askel epämukavuusalueelle, mutta todella kaivattu sellainen. Unelmien tavoitteleminenhan on todella pelottavaa, koska on aina riski epäonnistua. Mutta jos ei ole valmis riskeeraamaan, ei voi kasvaa. Ja jos ei voi kasvaa, ei voi saavuttaa koskaan parasta minää, joka haluaa olla. Jos ei voi saavuttaa parasta itseäsi, ei voi olla täysin onnellinen. Ja jos ei voi olla onnellinen - onko millään muulla enää väliä?

Kun päätös yrittäjyydestä syntyi, tuntui kuin kaikki palaset olisivat loksahdelleet kohdalleen. Vaikka tunteet ovat vaihdelleet päätöksen jälkeen helpotuksesta maaniseen innostukseen ja sitten taas epäonnistumisen pelkoon, sisimmässäni on tällä hetkellä todella syvä rauha - rauha, joka luottaa, että omat siivet kantavat. En kuitenkaan blogia aloittaessani olisi koskaan voinut uskoa, että tästä tulee joku päivä iso osa tulevaisuuden työnkuvaani (muista yrittäjyyden osa-alueista kuulette myöhemmin!). Tämän muutoksen ovat mahdollistaneet ainoastaan te ihanat lukijani - kiitos siitä kuuluu siis teille jokaiselle! Ja mikä tässä on tietysti parasta - nyt minulla on aikaa panostaa paljon enemmän tänne blogiinkin - toivottavasti saan tarjota teille inspiraatiota vielä vuosien ajan!

 Kiitos <3.