Giving tuesday

Black Friday on rantautunut Suomeen rytinällä ja viime perjantai (tai oikeastaan koko viikonloppu) oli yhtä alennusten suitsutusta. Kuitenkin huomasin selkeästi, että osa yrityksistä olivat lähteneet aivan toiselle linjalle, eli alennusprosenttien sijaan luvatiin pienentää esimerkiksi muovinkäyttöä tai jopa suljettiin liike kokonaan vastareaktiona tälle amerikkalaiselle kulutusjuhlalle. Myös hyväntekeväisyysjärjestöt olivat aktivoituneet päivän aikana ja mm. Unicef sai kasaan yli 200 000e edestä lahjoituksia.

Ymmärrän hyvin miksi Black Friday herättää paljon kritiikkiä ja vastareaktioita, mutta yhtälailla liiketoiminnan näkökulmasta tiedän, että hiljaiselle marraskuulle monet yritykset tarvitsevat lisää liikevaihtoa ennen joulusesonkia ja monelle kuluttajalle tämä on hyvää aikaa tehdä alennuksesta joululahjalöytöjä. Nämä vastakkainasettelut ovat muutenkin hieman haastavia, sillä vaikka yleisellä linjalla itsekin vastustan älytöntä kuluttamista, teimme Black Fridaysta erään jo pitkään pohditun hankinnan -33% alennushintalapulla varusteltuna (hankinnasta lisää myöhemmin). Tiedostan myös sen, että itsekin hintatietoisena haluan tehdä mahdollisimman hyviä löytöjä, mutta vastustan yleisen kulutusjuhlan henkeä, jossa ostetaan hysteerisinä yli tarpeiden.

Vaikka Black Friday on rantautunut jo kunnolla Suomeen, Giving Tuesday eli Tekojen Tiistai ei vielä ehkä samalla mitalla. Siksi halusinkin lähteä mukaan osaksi tätä kampanjaa, sillä vielä tärkeämpää kuin kulutusjuhlan kritisointi, on mielestäni se, mitä itse tekee muiden auttamiseksi. Tekojen Tiistai on perustettu jatkuvan kulutuksen vastapainoksi ja keskittyy lisäämään keskustelua sekä tietoisuutta jokaisen mahdollisuudesta tehdä hyvää. Me kaikki voimme lahjoittaa esimerkiksi aikaa tai hyvää mieltä – tai vaihtoehtoisesti vaikka hyväntekeväisyyteen.

Teko voi olla iso tai pieni, mutta kuitenkin sellainen, että se auttaa yhteisöä tai levittää hyvää mieltä. Itse koen, että muiden ihmisten auttaminen ei ole niinkään mahdollisuus vaan jopa velvollisuus. Siksi haluankin haastaa teistä lukijoista jokaisen tekemään tänään jonkun hyvän teon tänään! Kehu ystävää, soita vanhemmille tai lahjoita vaikka Hyvä Joulumieli-kampanjaan. Palkinnoksi saat hyvää tekemällä itsekin hyvin mielen!

Itse ajattelin lähestyä tänään blogini erästä lukijaa, joka on kertonut suurista vastoinkäymisistä, joita heidän perhe on kohdannut ja yllättää perheen tyttären jouluisella hemmottelupaketilla! Jos haluat lähteä Giving Tuesdayhin mukaan, niin mielelläni myös kuulisin, mitä mukavaa aiot tänään tehdä?

Share:

Joulukuusi – keino vai aito?

Blogi piti pienen tauon, sillä täällä on sairastellut yksi jos toinenkin – lähinnä tämä koskee allekirjoittanutta sekä Maija-koiraa, jolla on ollut koko syksyn riesana värikalvontulehdus silmässä (voin kertoa, että kolmen eri silmätipan laittaminen parin tunnin välein rimpuilevalle koiralle ei ollut mikään helppo tehtävä!). Toivotaan, että joulukuu menisi hieman terveemmissä merkeissä ja se onkin aivan kohta nurkan takana! Pääsen tänä vuonna ystävieni kanssa ihastelemaan Barcelonan joulumarkkinoita, jonne suuntaamme ensi viikonloppuna neljän päivän ansaitulle lomalle.

Ja koska joulukuu on ihan kohta taas täällä, olen jo pidempään pohtinut joulukoristeluita ja lähinnä sitä, hankimmeko minkälaisen joulukuusen tänä vuonna. Tomas on jouluhulluna kysynyt jo marraskuun alusta lähtien, että joko voimme hankkia joulukuusen, mutta itse koen, että sen aika on aikaisintaan itsenäisyyspäivän jälkeen. Kaksi vuotta sitten kävi tosiaan niin, että hankkimamme  pieni kaukaasianpihta ehti tiputtaa neulasensa jo ennen aattoa, koska ostimme sen marraskuun puolella.

Edellisvuonna hankimme samasta kaukaasianpihdasta lähes kaksimetrisen version, ja tämä oli oikein kaunis vaihtoehto perinteisen kotimaisen kuusen tilalle. Joulukuusikeskustelua herättelinkin jo vastuullisuusnäkökulmasta Instagramin puolella ja teillä oli aika yksimielinen mielipide siitä, että kotimainen luonnonkuusi olisi eettisin ja ympäristöystävällisin vaihtoehto. Näin varmasti onkin, mutta valitettavasti olen aidolle kuuselle sen verran allerginen, että emme sellaista voi ainakaan tänne kerrostalokotiin hankkia. Hengittävällä hirsimökillämme sellainen saattaisi mahdollisesti toimia, koska sisäilma on siellä kosteampaa ja näin ollen en saa niin helposti allegiaoireita (josta tulikin mieleeni – olisipa tunnelmallista viettää joulu joskus mökillä ja kaattaa itse oma kuusi koristeeksi!).

Sain teiltä myös kommenttia, että pidemmässä juoksussa tekokuusi olisi ekologisempi vaihtoehto (ja tästä luin myös muutaman asiantuntijan lausunnon), vaikka se onkin valmistettu muovista, sillä esimerkiksi nämä meidän aikaisempien vuosien kaukaasianpihdat tulevat Mustanmeren eteläpuolelta rahtikuljetuksilla. Näiden syiden sekä allergiani vuoksi päädyimmekin tänä vuonna panostamaan tuuheaan ja isoon tekokuuseen, jonka löysimme Etolasta. Tämän yksilön kanssa ei tarvitse pelätä varisemista tai allergiaa – ja lumetkin sai kaupan päälle, kun niitä tuskin pahemmin ennen joulua enää Etelä-Suomessa näkyy.

Ja koska nyt ei tarvitse pelätä neulasien tippumista, laitoimmekin kuusen heti tilaukseen, kun sitä saapui verkkokauppaan. Nopean toimituksen vuoksi kuusi saapuikin postiin jo perjantaina ja laitoimme sen tänä viikonloppuna sitten jo paikoilleen. Kuusen valot on aikoinaan hankittu Kööpenhaminan Tivolista, sillä ihastuimme näihin kohtalaisen puhtaanvalkoisiin yksilöihin, joissa valonauha on pelkkää läpinäkyvää siimaa. Olen ihastellut kuusta tuossa nurkassa nyt koko viikonlopun ja en voisi olla tyytyväisempi valintaan!

Ihana ajatella, että tästä tulee olemaan meille iloa vuosiksi eteenpäin ja saamme aloittaa joulufiilistelyt jo hyvissä ajoin joulukuun alkupuolella (no, tässä tapauksessa jo marraskuun puolella, mutta menkööt tällä kertaa). Nämä kuvat nappasin ennen koristeiden laittamista, mutta nekin ovat jo itseasiassa paikoillaan. Laitoin muutaman uuden koristeen tilaukseen, sillä ainakin muutamalle isolle pallolle oli tarvetta – ja jokunen koriste varmasti lähtee mukaan Barcelonasta (kuten viime vuonna tämä Eiffel-torni Pariisista).

Olen noudattanut sellaista perinnettä, että ostan joka vuosi jonkin uuden koristeen kuvaamaan kyseistä vuotta. Näin koristevalikoima rakentuu pikkuhiljaa ja niihin sisältyy aina jokin muisto. Muutamia koristeita olen saanut myöskin lahjaksi ja osa on jopa 30 vuoden takaa – sellaisia, joita itse olen valmistanut lapsena.

Joko siellä ollaan aloitettu jouluvalmistelut?

Share:

Hiljaiseloa

Blogi viettää hieman hiljaiseloa, sillä jouduin yllättäen pienimuotoiseen leikkaukseen, enkä ole päässyt tekemään postauksia ajatellusti! Täällä kuitenkin ollaan ja toivottavasti pääsen palaamaan blogin pariin viimeistään loppuviikosta: tekeillä on postaus viimeaikaisista ajatuksista, vastuullisuusteemasta sekä yrittäjyyspostauksen toinen osa.

Kivaa viikkoa!

Share:

33 kysymystä hänelle

Itsetutkiskeluun taipuvaisena ihmisenä rakastan itse tehdä kaikkia persoonallisuustestejä, joista uusimmasta jaoinkin tuloksia instastoriesien puolella perjantaina 16 persoonallisuustyypin-testin tehtyäni. Myös teitä kiinnosti kyselyn mukaan tällaiset testit, enkä yhtään ihmettele, sillä niiden kautta on hauska peilata omia puolia ja saada ehkä yllättäviäkin oivalluksia itsestä. Yhtä yllättävää kuin testin tulokset on varmasti myös se, mitä vastauksia saa lukea kun avopuolisosi laitetaan vastamaan puolestasi 33 kysymykseen. Haaste on kiertänyt useassa blogissa ja halusin hypätä itsekin mukaan – ehkä tämä tiimoilta opitte tuntemaan myös täällä ruudun toisella puolella kirjoittavan hieman paremmin? Meillä ainakin oli hauskaa tätä tehdessä!

1. Mitä ajattelit minusta ensitreffeillä?

Olit kaunis, hauska ja hyvä keskustelemaan. Ja hyvät tissit. (okei, I did not see this coming)

2. Nauranko vitseille, mitä oikeasti en tajua?

Kyllä, tajuat ne sitten hetken päästä, mutta naurat ensin

3. Pidänkö halailusta?

Pidät, kutsut sitä körmyämiseksi (toim.huom. se on halailun sekopäisin muoto)

4. Haluatko pienet vai isot häät?

Haluat pienet häät, ehkä rannalla

5. Olenko koskaan rikkonut lakia?

Hah, olet, ainakin ylinopeus sakon verran! (mahtaneekohan tästä aueta kaupallinen yhteistyö Suomen Poliisin kanssa?)

6. Millainen on voileipäni?

Ruisleipä paahtimesta, levite, juusto, metwurstia ja juustohöylällä viipaloitua kurkkua päällä

7. Millaista musiikkia kuuntelen?

Frozenin Let it go:ta (gröhöm, kyllä muutakin, mutta tätä laulan usein)

8. Mitä pelkään?

Köyhyyttä ja lentämisessä laskua ja nousua

9. Kestänkö stressiä?

Kestät, mutta välillä enemmän ja välillä vähemmän

10. Oudoin tapani?

Syötät leikattuja kynsiä Maijalle

11. Mihin työhön et missään nimessä laittaisi minua?

Jalkapalloilijaksi – ehtisit olla kentällä viisi minuuttia ja lentäisit jo ulos kun olisit tuomarin kanssa eri mieltä

12. Jos saisin viettää päivän jonkun kuuluisan, elävän, kuolleen tai ihan kenen kanssa tahansa, kuka se olisi?

Cheek (LOL)

13. Voittaisin lotossa, mitä tekisin rahoilla?

Sijoittaisit, shoppailisit ja perustaisit löytökoiratarhan

14. Mikä väri vastaisi persoonaani ja miksi?

Punainen, koska olet intohimoinen ja tempperamenttinen

15. Mikä minua ärsyttää eniten muissa ihmisissä?

Saamattomuus, välinpitämättömyys, itsekkyys

16. Mikä on suosikki roskaruokani?

McDonalds

17. Rumin vaatteeni mistä minä pidän, mutta sinä et?

Renessanssihenkiset, valkoiset paidat (say what?!)

18. Mikä on viimeisin tekstiviesti, minkä lähetin sinulle?

Mikko Matias. (kyllä, olemme nimenneet yhden Maijan leluista Bachelorette sarjan mieskilpailijan mukaan)

19. Kun olen kipeä, haluanko että minua hoidetaan?

Kyllä, päivin ja öin ja täydellä palvelulla.

20. Kun riitelemme, miten käyttäydyn?

Kiihdyt hyvin nopeasti, tavarat saattaa lentää

21. Menemme ravintolaan, mitä tilaan?

Nepalilaista

22. Minkä asian äärellä voisin viettää tuntikausia?

Asuntojen katsomisen tai Pinterestin

23. Mikä saa minut todella vihastumaan?

Sotkut, epäoikeudenmukaisuus ja feikit ihmiset

24. Entäs piristymään?

Läheisyys, hyvä ruoka, metsälenkki, jooga

25. Millainen olen avopuolisona?

Paras, hauska, luotettava, seksikäs

26. Kumpi sanoi ensin "minä rakastan sinua" ja missä se tapahtui?

Minä sanoin Sannan kodissa, nykyisessä yhteisessä kodissa siis

27. Mitä teen heti ekana aamulla?

Torkutat

28. Millaisia vaatteita käytän kotona?

Mukavia, harmaa kotiasu on käytössä

 29. Mitä kotiaskaretta en osaa hoitaa?

Tiskikoneen täyttäminen

30. Kumpi määrää kaapin paikan?

Sinä

31. Mikä on paras luonteenpiirteeni?

Leikkisyys.

32. Entä paras piirre ulkoisesti?

Naisellisuus

33. Ihanin yhteinen muisto?

Madeiran auringonlaskun katsominen terassilla, Kööpenhaminan joulutivoli

Mielellään kuulisin tähän haasteeseen vastaukset myös kanssabloggaajilta, joten haastan mukaan Essin, Lauran, Jennin ja Kertun! Olen tästä seuraavaksi suuntaamassa Tallink Siljan vastuullisuusbrunssille yhteistyössä WWF:n ja Hope Ry:n kanssa – toivottavasti saan sieltä jotain inspiroivaa jaettavaa myöhemmin tänne blogiinkin.

Share:

Blogini muuttui ja mitä sitten?

Olen edellisen kirjoituksen jälkeen vieläkin hieman kierroksilla, sillä kirjoitin postausta varmaan parisen viikkoa ja jännitin aivan todella paljon sen julkaisemista. Harvoin tulee kirjoitettua postausta yhtä kantaaottavasta aiheesta – blogin linjauksen muuttamisesta puhumattakaan! Joten iso kiitos teille lukijoille,  että otitte blogini uudistuksen niin kannustavasti vastaan! Blogiani ei edelleenkään olisi ilman teitä (ja teidän kommentointia niin täällä blogissa kuin instankin puolella) ja siksi olen aina todella ilahtunut jokaisesta palautteesta.

Halusinkin jakaa teidän kanssa otteen muutamasta kannustavasta viestistä niiden useiden kymmenien joukosta, jotka sain Instagramin yksityisviesteihin postauksen tiimoilta (tämä vaikuttaa selkeästi olevan teille mieluisin tapa kommunikoida nykyään) – niin ihana kuulla, että suunnanmuutos on teidänkin mielestä tervetullut tuulahdus tänne blogimaailmaan!

"Mahtavaa, että bloggaajatkin ottaa kantaa tärkeään asiaan, koska on teillä varmasti mahdollisuus vaikuttaa monien muiden ajatuksiin! Nostan hattua ja toivon menestystä uudistuneelle blogille!"

"Wau! Rohkea päätös! Luulenpa, että tällä tavalla myös yhteistyökumppanit joutuvat miettimäään vaikutuskeinojaan ja markkinointiaan uudelleen, mikäli näyttämäsi esimerkki yleistyy. Somevaikuttajathan ovat melkoisen vaikutusvaltainen kanava."

"Ihan mahtavaa, että lähdet uudelle linjalle. Meillä kaikilla on rutkasti parannettavaa, joten minusta on todella upeaa, että vaikuttajat näyttävät esimerkkiä"

"Upeaa, että uskallat olla aito ja kuunnella sydämesi ääntä!"

"Samat ajatukset täällä! Kiitos sulle tosi kovasti kun nostat esille näin tärkeän asian ja omalta osaltasi innostat muita tai pysäytät ajattelmaan!"

Blogimaailmassa muutokset voivat olla ristiriitaisia, sillä bloggaaja on usein taloudellisesti riippuvainen kaupallisista yhteistöistä saatavista tuloista - eikä aina ole mahdollisuutta valita, minkälaiset arvot omaavien yritysten kanssa yhteistyötä tekee. Toivotaan, että jatkossa bloggaajien oma ja heidän yleisönsä kasvava tietoisuus edistää myös sitä, että yritykset alkavat enemmän kiinnittämään huomiota vastuullisuuteen omassa liiketoiminnassaan. Tulen toki jatkossakin kirjoittamaan blogiini niin kevyemmistä aiheista kuin näistä maailmaa syleilevistäkin, mutta haluan lisätä enemmän avoimuutta, kiinnittää huomiota ekologisuuteen ja pureskella auki myös motiiveja toimieni taustalla.

Ihana kun pysytte mukana ja tervetuloa kaikki uudet seuraajat!

Share:

Asioiden on muututtava - ja päätin aloittaa itsestäni

Hävettää. 

Olen pyöritellyt pitkään päässäni sopivia sanoja ja lausepareja siitä miten kirjoittaisin sen, mitä itse ajattelen valloillaan olevasta maailmantilaan liittyvästä keskustelusta ja ilmastoahdistuksesta, jota monet bloggaajat ovat jo käsitelleetkin uusimman ilmastoraportin tultua julki. Tuntuisi tekopyhältä raottaa asiaan verhoa, kertoa postauksen verran mitä minä olen asian eteen tehnyt, ja sen perään tuutata uusinta pr-toimistolta saatua trenditakkia ylle ja tehdä kaupalliset linkit hohdokkaimmista sisustushiteistä blogiin hiljaisen ostokehoituksen kera. Sanokaa vaan kyyniseksi, mutta välillä vaikuttaa siltä, että moni maailmantuskaansa nyt rummuttava voi itseasiassa asian esille nostamisella enemmän paisuttaa omaa mainettaan, kuin edistää asiaa pyytettömästi.



Koen vaikuttajana vastuuta tästä asiasta ja omaatuntoani painaa myös se, että en ole tehnyt asian eteen tarpeeksi. Nyt asiaan tulee kuitenkin muutos – kiitos parin viikon blogitauon, jonka aikana hain blogilleni uutta linjaa sisäisen prosessin myötä muutenkin. En halua jatkaa enää samalla linjalla blogiani, mitä olen aikaisemmin tehnyt, sillä koen, että sodin sillä itseäni ja omia arvojani vastaan. Otan tällä uudella linjanvedolla riskin siitä, että vanhat lukijani eivät enää koe uutta sisältöä mielekkääksi, blogini kautta saadut tulot pienenevät tai jokin yhteistyö jää tekemättä, mutta se on korteni tähän kekoon, jonka koen nyt oleelliseksi.

Siksi päätin tässä maailmantuskassani – blogini ei tule käsittelemään asiaa vain tämän postauksen verran, vaan tulen muuttamaan blogini linjaa monilta osin. En halua olla enää kenellekään esikuva siinä, kuinka jatkuvasti täytyisi haluta jotain lisää ja kannustaa kulutukseen yli tarpeiden. En halua enää saada lukijoitani ostamaan aina vain enemmän ja parempaa keskittämällä blogini sisällön pääsääntöisesti kuluttamiseen. Kiitos siis toisten bloggaajien tärkeän alullepanevan voiman ilmastokeskusteluun liittyen sekä Lauran blogihaasteen #mitäminäolentehnyt, haluan myös kertoa aikaisempien tekojeni lisäksi teille mitä minä tulen tekemään. Mitä vastuullisuus maailman tilasta tulee siis jatkossa tarkoittamaan blogini tiimoilta ja yksityiselämässäni?



Muutokseni bloggaajana

Vaikka olen aikaisemminkin ollut tarkka kaupallisten yhteistöiden takana olevien yritysten arvomaailmojen suhteen, tulen olemaan sitä jatkossa entistä enemmän. Tästä eteenpäin teen yhteistöitä ainoastaan yritysten ja järjestöjen kanssa, joiden arvomaailman koen täysin omakseni. Liiketoimintaa voi tehdä mielestäni hyvällä omallatunnolla, kunhan se täyttää tietyt eettisyyden ja ekologisuuden vaatimukset. Lisäksi tulen luopumaan inspiraatiokollaaseista ja kaupallisista linkeistä, jotka saattavat lisätä alituisesti painetta ostaa uusia tuotteita ja luovat turhia tarpeita. Koen, että olen jo onnistunut siinä, että klassisen tyylini vuoksi teen harvoin virheostoksia ja suosin muutenkin uusimpien trendien sijaan klassisia ja aikaa kestäviä vaatteita sekä sisustushankintoja. Osaksi vaikuttajuuteen liittyvää muutosta, tulen jatkossa myös kertomaan entistä enemmän arvoistani ostopäätösten taustalla sekä kieltäydyn turhista pr-lahjoista. Olen aikaisemminkin antanut itselleni tarpeettomia kosmetiikkalahjoituksia eteenpäin esimerkiksi vähävaraisille nuorille ja tulen tätä jatkossa harjoittamaan lisää.

Lentopäästöt

Olen tänä vuonna jo tietoisesti vähentänyt matkustelua ja lentämistä, mutta tiedän, että en lentämistä tule lopettamaan kokonaan. Itselläni asuu paljon ystäviä Euroopassa aina parhaista kavereista kummilapsiin, joten tottakai koen tärkeäksi heidän näkemisensä. Mitä sen sijaan voin tehdä, on pidempien, esimerkiksi Aasiaan ja Amerikkaan suuntautuvien lomareissujen vähentäminen. Lentopäästöjen kompensoimisesta olen kuullut sen verran ristiriitaista tietoa, että sitä en toistaiseksi ainakaan ole vielä harjoittanut.

Kuluttaminen

Sitran elämäntapatestin mukaan tämä on osa-alue, jossa itselläni on eniten parantamisen varaa. Mökkeilystä emme tule luopumaan, mutta sen sijaan entistä tarkempaa harkintaa ostosten suhteen aion jatkossa käyttää. Haluan tehdä kestäviä hankintoja, joista on iloa vuosiksi. Tämä liittyy osittain myös bloggajana olemiseen, koska välillä koen painetta ostaa jotain uutta, että olisi ns. ajan hermoilla sekä saisi ajankohtaista kirjoitettavaa. Siksi haluan muuttaa osittain blogini linjaa, jotta tämä ei aiheuttaisi turhaa painetta sisällöntuottamiseen. Lisäksi haluan entistä enemmän tehdä ostoksia käytettynä, mutta ennenkaikkea pohtia uusia ostoksia ja sitä, kuinka tarpeellisia ne mahtavat olla.

Lihan ja maitotuotteiden korvaaminen muilla tuotteilla

Myös tässä itselläni on paljon parantamisen varaa. Vaikka tilaamme osittain lihatuotteet suoraan luomutilalta ja suosin esimerkiksi kananmunissa ainoastaan luomua, en ole päässyt vieläkään irti metwurstileivistäni, juustoista tai kahvimaidostani. Kauramaito ei vain maistu samalta, mitä tavallinen maito kahvissa, joten tämän maidonkulutuksen olen itselleni sallinut (joskin kaura- tai kookosmaitoa käytän smootheissa). Lisäksi olisi vaikea kuvitella ainakaan toistaiseksi elämää ilman hyviä juustoja.



Kierrättäminen

Olen tänä vuonna kunnostautunut kierrättämisen suhteen siten, että nykyään taloudessamme lajitellaan kaikki lasista, muovista, metallista, lehdistä pahviin. Biojätettä emme kierrätä, sillä sitä tulee kohtalaisen vähän kahden ihmisen taloudessa. Lisäksi olen pyrkinyt minimoimaan ruokahävikkiä, joskin tämä on asia, jossa olisi vielä parannettavaa. Vaatteita heitän harvoin roskiin, mutta esim. edullisten ja huonoa materiaalia olevien kenkien kulumisen olen pistänyt merkille ja haluankin jatkossa panostaa muoviballerinojen sijaan kunnollisiin, vuosia kestäviin yksilöihin. Itselleni sopimattomat vaatteet kierrätän Zadaan kautta uusiin koteihin. Huonoksi menneet kodin tekstiilit sekä esim. vanhat peitot ja petauspatjat olen aikaisemmin kierrättänyt Viipurin löytökoirille, mutta he eivät enää ota vastaan näitä, joten tähän pitäisi löytää joku ratkaisu.

Autottomuus

Tiedän, että pääkaupunkiseudulla, hyvien kulkuyhteyksien varrella asuvana autottomuus on hyvinkin mahdollista toisin kuin vaikka maakunnissa. Uskon, että emme tule autoa hankkimaan pitkään aikaan, jos koskaan – ainakaan jos esim. työtilanne ei sitä vaatisi. Saamme toki auton käyttöömme silloin, kun sille on tarve ja lisäksi nykyään on todella hyvät auton vuokrauspalvelumahdollisuudet. Taksikin kulkee yllättävän mukavasti, jos matka tuntuu julkisilla sään tai pituuden vuoksi hankalalta.

Energiatehokas asuminen

Tällä hetkellä elämme energiatehokkaasti uudessa talossa ja kohtalaisissa neliöissä. Uskon ja toivon, että seuraava kotimmekin on uusi, mahdollisesti maalämmöllä varustettu rivi- tai paritalo. Jostain tällöin toki tulee luopumaan, sillä uuden asunnon kohdalla joudumme karsimaan niin asunnon koosta, vanhan talon hengestä sekä todennäköisesti myös arkkitehtuurisesti mielenkiintoisista ratkaisuista.

Perhekoon pitäminen pienenä

Meillä ei ole vielä lapsia, mutta jos niitä joku päivä siunaantuu, tarkoittaa se maksimissaan yhtä tai kahta lasta. Tutkimusten mukaan lapsiluvun pitäminen pienenä on suurin ympäristöteko, jonka voi tehdä. Suurperhe ei koskaan ole ollut itselläni haaveena muutenkaan, olenhan itsekin kasvanut ainoana lapsena. Mikäli lapsia emme kuitenkaan koskaan saisi, olen myös valmis adoptoimaan katraan löytökoiria, joten eiköhän sitä hoivattavaa tässä maailmassa varmasti riitä.



Kuten missään, ei tässäkään asiassa ole tarkoituksen mukaista tai edes mahdollista elää täydellisen vastuullisesti, vaan kaikkien meidän olisi hyvä osallistua edes joltakin osin ilmastonmuutoksen torjumiseen. Ei ole mielekästä lopettaa elämistä, matkustamista tai kuluttamista, vaan tehdä valintoja entistä kriittisemmin ja harkitsevammin. Enemmän kuin keskustelua, tarvitsemme ilmastonmuutoksen ja maailman tilan parantamiseksi nyt niitä oikeita tekoja.

Kliseistä, mutta totta on se, että kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta kaikki voi tehdä jotain.

Mitä sinä ajattelit tehdä?

Share: