Jouluvideo ja tunnelmia Lauran joulukodista

Ennen joulunviettoon hiljentymistä halusin esitellä teille kauniita jouluisia kuvia ystäväni ja blogikollegani Lauran kodista, joka kirjoittaa suosittua Homevialaura -blogia. Lauran tyyli on tunnettu hillitystä väripaletista sekä klassisen modernista sisustamisesta, joka jatkuu niin kodin sisustamisesta aina pukeutumisen ja jopa siivousvälineiden puolelle.

Lauran varmasti yksi kommentoiduimpia ja ihaillumpia postauksia on hänen tyttärelleen itse suunnittelma ja rakentama DIY-versio Ikean leikkikeittiöstä - ja miten upea keittiö onkaan. Pikkukokki siellä häärääkin jo touhuissaan ja ylpeänä esitteli keittiötä meille vieraille. Vielä emme päässeet maistamaan Dean & Delittlen menun tarjontaa, mutta ainakin se vaikutti sisällöltään oikein herkulliselta pizzoineen ja kahveineen.

Vaikka Lauran tyyli on lähes kokonaan mustavalkoinen hiekan ja harmaan sävyillä maustettuna, oli tunnelma kodikas ja lämminhenkinen. Joulunajaksi sisustetusta löytyi lukuisten tuoksukynttilöiden lisäksi niin pariovien havukranssit, pieni joulukuusi (ja nyttemmin myös iso sellainen, joka on u-p-e-a) kuin myös pehmeät tekstiilit ja jouluun sopivat leikkokukat.

Olimme Lauran kotona vierailullaoikeastaan pikkujouluherkuttelun lisäksi toisesta syystä - kuvasimme teille lukijoille toisen kolmiosaisen sarjan Kotona ja Kylässä -videota (joiden ensimmäiset osat löytyvät täältä, täältä ja täältä). Tällä kertaa sain Lauran lisäksi vieraakseni myös Caritan, joka on tunnettu tyylikkäästä Char & the city -blogistaan.

Ensimmäisessä jaksossa keskustelemme sesonkisisustamisesta - tarkemmin sanottuna näin joulun alla kerromme perinteistämme tämän lähestyvän juhlan suhteen. Ja jotta keskustelu ei mene turhan vakavaksi, pukeuduimme kuvausten ajan tämän joulun ehdottomaan hittiin - rumaan jouluneuleeseen!

Käymme videolla läpi niin jouluun valmistautumista, ruokavalintoja sekä kodin sisustamista sesongin mukaiseksi. Arvaatko jo kenen joulupöydästä löytyy laatikoita, kenen sushia tai kuka viettää joulunsa mieluiten kodin ulkopuolella läheistensä seurassa? Tai kuka ostaa lahjat hyvissäajoin ja kuka jättää mieluiten ostamatta? Nämä ja paljon muuta löytyvät videoltamme - toivottavasti viihdytte video parissa. Meillä ainakin oli hauskaa videota tehdessä, kuten kuvasta voikin päätellä.

Pidemmittä puheitta, tämän videon myötä blogini hiljenee joulun viettoon ja palaa pyhien jälkeen taas sisustusaiheiden pariin. Kuten varmaan jo huomasitkin, blogini on siirtynyt nyt tänne Meillä Kotona-alustalle ja ajattelin joulun jälkeen esitellä itseni teille uusille lukijoille tarkemminkin.

Oikein nautinnollista ja rauhaisaa joulunaikaa teille ihanille lukijoille! Toivon teille lämpimiä hetkiä, armollista lepoa sekä jouluntaikaa!

Share:

Jouluinen Pariisi

Tarkoitukseni oli postata jouluisen Pariisin kuvia jo eilen, mutta olin paluun takia niin väsynyt, että kävin noutoruuan siivittämänä saman tien nukkumaan. 10h matkustamista bussi-metro-bussi-lentokone-taksi matkalaukun, valtavan tuliaiskassin, läppärilaukun ja käsilaukun kanssa, joka sisälsi mm. metron ovien väliin jäämisen, Riemukaaren ympärijuoksemisen (koska en löytänyt lentokenttäbussia), lentokenttäbussimatkan venymisen ruuhkan takia 20 minuutista pariin tuntiin (onneksi olin varannut aikaa), terminaalissa epäilyn väärällä nimellä matkustamisesta (sekä viittauksen Sanna nimestäni Lähi-Itään?!), lennon viivästymisen sekä vielä poliisivastaanoton Helsinki-Vantaalla (matkustajan vessassa tupakoimisen vuoksi).

Onneksi kuitenkin itse reissu oli todella ihana ja Maija kierrätti niin nähtävyyksissä kuin ostoksilla sellaisissa paikoissa, että tuntui kuin olisi ollut Liisa Ihmemaassa (erityisesti Hermesin uima-altaanpohjaan rakennetussa liikkeessä haukoin melkein henkeä). Jouluisen Pariisin reissuni aikana...

... ostin osan tuliaisista jo Helsinki-Vantaan lentokentältä, sillä taxfree hinnoilla saa JoMalonen tuotteet ostettua himpun verran edullisemmin (tarjoushaukka ilmoittautuu).

... illallistimme todella maukkaita blinejä Champs-Elyseen sivukujalla, josta oli suorat näkymät Diorin lippulaivaliikeeseen ja kauniisti valaistuihin joulukatuihin.

... ihailin Maijan ja Timin kaunista jouluun koristeltua kotia metromatkan päässä keskustassa. Jos en jo omistaisi tuota Hermesin Avalon  -vilttiä, olisin varmasti sen päätynyt ostamaan Maijan kauniin harmaan viltin nähtyäni!

... ehdin nähdä useimmat Pariisin nähtävyyksistä kuten Louvren palatsin, Tuileriesin puiston sekä Riemukaaren. Eiffel-tornia ihailin useaan otteeseen ja näköalatasanteelta suuntasimme ostoksille Pariisin pikkukujille.

... vaikutuin Pariisilaisesta arkkitehtuurista, tavasta nauttia elämästä sekä mielettömistä rakennuksista. Toisaalta ajatuksia herätti myöskin Pariisin kontrastisuus - samana päivänä näin ihmisiä tekemässä tuhansien eurojen ostoksia Hermesillä kuin myös ihmiskaupan uhrin kerjäämässä rahaa metrossa huumattu lapsi sylissään. 

... tutustuin Pariisilaiseen sisustustarjontaan mm. Maisons Du Mondessa sekä muissa ihanissa liikkeissä. Muutama joulukuusenkoristekin tuli reissusta napattua matkaan, mutta sisustuspuolella ostokset jäivät muuten vähäiseksi muutamaa (?) tuoksukynttilää lukuunottamatta.

... ihailin paikallisia joulukuusia ja tunnelmallisia joulusisustuksia. Portaita kiersi tuuheat havuköynnökset ja jouluvalojen määrä oli kaupungissa päätähuimaava, mutta pisimmän korren taisi vetää nämä Maijan kotona olevat havukranssit ikkunoihin ripustettuna.

... nukuin pitkään tässä kauniissa ja harmoonisessa makuuhuoneessa. Sanoinkin Maijalle, että hänen pitäisi ehdottomasti tuoda enemmän sisustuskuvia blogiinsa, sillä tällä naisella on kyllä sisustuspuolella valtavasti silmää!

.... nautin paikallista suklaista kaakaota Angelinan teehuoneesta takeawaynä haettuna ja Tuileriesin puistossa samalla samoillen.

... kilistelimme jouluostoksien lomassa lasilliset samppanjaa ja ihailin Pariisilaisten tapaan nauttia elämästä.

... nautimme lounaan ja iltapäiväkahvit Ladureella sekä nappasimme mukaan tuliasiseksi maukkaita Macarons-leivoksia sekä ruusunmakuisia vaahtokarkkeja. Näiden lisäksi rakastuin paikalliseen nougaaseen, johon on laitettu mausteeksi niin kuivattuja hedelmiä kuin manteleitakin.

... shoppailin joululahjoja niin Bonmarchella kuin Gallerie Lafayettella sekä ihmettelin, miten saan kaikki vietyä kotiin! No voin kertoa, helppoa se ei ollut, mutta vaivan arvoista kylläkin.

Share:

Onko tukka hyvin, näkyyks kello?

Kaupallinen yhteistyö: Brand House Finland

Kuten viime kuusipostauksessa vinkkasinkin, oli muutama ihana paketti ilmestynyt jo kuusen alle -pääsin nimittäin yhteistyössä uuden kellojen maahantuontiyrityksen Brand House Finlandin kanssa kertomaan teille hieman heidän kelloistaan ja edustamistaan brändeistä Junkersista  ja Zeppelinistä. Brand Housen Finlandin omistaja kiikutti nämä tyylikkäät paketit hyvissä ajoin meille, jotta tekin ehkä ehditte vielä hankkia joululahjoja kuusen alle?

Itse koen, että monesti esimerkiksi miehille voi olla vaikea keksi joulu- ja muita lahjoja, mutta tyylikäs rannekello on usein varma valinta! Kello on lahjana ehkä hieman arvokkaampi, mutta se on usein asuste, jota kannetaan päivittäin mukana. Tästä syystä mielestäni rannekelloon voi laittaa muutaman euron enemmän, kuin esimerkiksi (aina katoaviin) nahkahanskoihin. Minne muuten kaikki kadonneet hanskat menevät? Meillä on ainakin niin monet jo hävinneet, että jos niitä tulee vastaan, niin jotkut niistä täytyy olla allekirjoittaneen lahjoittamat.

Koska kellon pääsee katsomaan nykyään helposti myös kännykästä, on kelloista tullut ennen kaikkea asuste, ei niinkään pelkkä ajan näyttäjä. Kellon halutaan sopivan kantajan tyyliin ja pukeutumiseen, joten enää kelloja ei valita ainoastaan toimivuuden, vaan yhä enemmän myös visuaalisten mieltymysten pohjalta. Mieheni valitsi itselleen tyylikkään mustanahkarannekeisen 6818-2TanteJu-kellon Junkersin valikoimista. Tarkoituksena oli päätyä kelloon, joka menee niin arjessa kuin juhlassa ja on helposti yhdistettävissä eri asuihin.

Itse päädyin hopeisen kellojen valikoimaa täydentämään kultaisella Zeppelinin 7333M-5 Viktoria Ladyllä. Kaunis valkoinen, kirjailtu tausta (ei taida välittyä kuvaan asti) ja mustat yksityiskohdat viimeistelevät kultaiset puitteet. Hauskasti kellossa onkin samat sävyt, kuin meidän joulukuusessa - ei sitä turhaan puhuta, että sisustus- ja pukeutumismaut menevät usein yksiin.

Sekä Zeppelinin että Junkersin kellojen takana on saksalainen valmistaja Point tec, joka on valmistanut kelloja jo yli 30 vuotta. Itse arvostan kelloissa nimenomaan tyylikkyyden lisäksi hyvin tehtyä koneistoa ja näissä molemmissa tuotemerkeissä käytetään hyvin pitkältä sveitsiläisiä ETA:n ja Sellitan ammattikoneistoja. Itsellä on sveitsiläisistä koneistoista kokemusta yhden Raymond Weilin verran, sveitsiläiset eivät turhaan ole tunnettuja laadukkaista kelloistaan.

Ja postauksen otsikkoon viitaten, kotipörröisten perheenjäsenten tukat oli parempi rajata näiden kuvien osalta pois, mutta kellot ainakin näkyvät. Maija taitaa olla ainut, jolla on näin joulua varten siistityn turkin jäljiltä tukka hyvin, mitä nyt on tuo omistajan päähän tyrkkäämä tonttulakki pilaamassa kuontaloa.

Näiden upeiden kellojen tiimoilta käynnistyy sunnuntaina kolmannen adventin arvonta Instagramin puolella, joten pysykäähän siellä kuulolla. Huomenna onkin sitten Paris o'clock, sillä lento lähtee aamuvarhaisella ja pääsen fiilistelemään ystäväni In my ballerines Maijan luo jouluista Pariisia -viime hetken vinkkejä otetaan mieluusti vastaan!

Share:

Joulupuu on rakennettu

Viime viikonloppuna meidän joulukoti täydentyi vihdoin kuusella - tai oikeastaan kaukaasianpihdalla! Haimme oman 180cm yksilön Bauhausista, eikä tämä tuuhea komeus tullut maksamaan kuin 25e. Asensimme kätköissä olleet valot kuuseen, mutta ne olivat omaan makuuni liian kylmäsävyiset, ainakin mitä kameran välityksellä katsoi. Päädyin ostamaan toiset tänään, mutta ne taas näyttävät aivan liian keltaisilta! Ei ole helppoa tämä jouluvalmistautuminen.

Kuusen koristelussa noudatetaan kodin väriteemaa valkoisen, mustan sekä kultaisten koristeiden muodossa. Meillä oli oikeastaan koristeluun tarvittava määrä palloja ja muita, mutta tilasin taas muutaman kultaisen Georg Jensenin koristeen täydentämään varastoja. Itselläni on ollut noin kymmenisen vuotta jo tapana ostaa joka vuosi joku koriste, joka kertoo kyseisestä vuodesta. Välillä olen myös saanut koristeita lahjaksi, joka sekin on ollut todella kiva idea. Joulun alla tulee kaivettua kaikki kätköt ja muisteltua edeltäviä jouluja koristeiden kautta. Osan koristeista olen laittanut jo kiertoonkin, koska en ole kokenut niitä tyylilleni sopiviksi. Näihin kuuluvat mm. aikoinaan Sveitsistä raahaamani runsaat kristallikoristeet - niitä taisi löytyä pienen matkalaukullisen verran.

Viime vuonna meillä oli niin ikään kaukaasianpihta, mutta matalampana ruukkuversiona. Tämä oli tarpeen, sillä ostimme kuusen jo marraskuussa ja ruukussa kuusi säilyy hieman paremmin. Jännityksellä odotan, että kestääkö tämä kuusi aattoon asti kasvienhoitotaidoillani, vai pitäisikö tässä kohtaa ehkä puhua taidottomuudesta? 

Ja kappas, tonttu olikin tuonut kuusen alle jo muutaman paketin! Näiden sisältöä pääsen esittelemään teillekin tämän viikon aikana tarkemmin ja sen perään käynnistyy adventin viimeinen arvonta ensi sunnuntaina. Joululahjat meinaan pitää ylipäätään tänä vuonna minimissään, mutta eiköhän sitä Pariisista saata muutama paketti kuusen alle kerääntyä...

Joulupuumme on tänäkin vuonna aito, sillä sain aikoinani tarpeeksi muovikuusen säilyttämisestä varastossa. Kaukaasianpihdan etu on, että sopii myös tällaiselle herkkänenäiselle, joka saa allergiaa tavallisesta kuusesta - plussaa ihanasta tuuheudesta ja kauniinvihreästä sävystä.

Täällä jatketaan valosavottaa ja pohditaan, mennäänkö liian kylmän vai lämpimän sävyisillä jouluvaloilla tänä vuonna. Joko siellä on joulukuusi koristeltu?

Share:

Olohuoneen uusi maalisävy sekä sisustukseni kulmakivet

Kuten remonttiprojekteilla yleensä on tapana, myös tämä meidän maakuuhuoneen maalausprojekti lähti hieman rönsyilemään -kiitos muuten vinkeistänne maalisävyn suhteen! Päätin Espoolaisen Atmospheran* kautta Farrow & Ballin kauniisiin sävyihin tutustuessa ja ihastuessa, että samalla haluan maalata myös olohuoneen uuteen uskoon. Kolmisen vuotta palvellut Tikkurilan ajopuu tuntui jo makuuni liian tunkkaiselta, varsinkin, kun seinän maalauksen jälkeen niin valkoiset verhot kuin valkoinen sohvakin ovat vaihtuneet hiekan sävyihin.

Olohuoneen seinäsävyjen valitseminen kirvoitti itseäni pohtimaan sisustukseni kulmakiviä tarkemminkin. Muutama sellainen on tässä vuosien varrella päässyt kehittymään ja toinen niistä on ehdottomasti sävytetyt seinät aitojen puulattioiden lisäksi. Nämä kaksi ovat sellaisia, jotka ovat seuranneet kodistani toiseen. Ensimmäisessä omistusasunnossani oli niinikään vaaleaan beigeen maalatut seinät (muutamaa hieman kyseenalaista maalikokeilua sitä ennen unohtamatta) sekä parkettilattia. Valkoiset seinät ovat tuntuneet makuuni hieman liian kylmiltä, tosin esimerkiksi viimekodissa valkoinen tiiliseinä asetti rajoituksensa seinäsävyjen valitsemiseen ja lämpö piti tuoda tilaan muilla konsteilla.

 Myös aito puulattia on sellainen, josta en hyvien laminaatti-imitaatiodenkaan edessä luopuisi. Haaveissani on seuraavaan kotiin niin ikään tammilattia, mutta hieman valkoiseen sävytetty ja lankkumainen sellainen. Tämän kodin suhteen päätöksiä tehtäessä, olin vain iloinen, että edellisen kodin valkokuultolakatusta lattia vaihtui tähän luonnonväriseen tammeen. Usean kalusteen ollessa vaaleita tai valkoisia, kaipaan muita sävyjä ja puun lämpöä ympärille.

Farrow & Ballin maalit valitsimme, koska olimme lukeneet niistä todella paljon hyvää (kurkkaapa vaikka Pihkalan ja Coffee Table Diaryn postaukset aiheesta). Sekä kaunis utuinen sävykartta, maalien ekologisuus kuin myös kauniin himmeä mattapinta saivat yhä vakuuttumaan, että tämä brittiläinen maali olisi seuraava valintamme. Päätimme maalata olohuoneen seinät ensin, sillä tiesimme sen olevan hieman enemmän aikaa vievä projekti. Loppujen lopuksi koko olohuoneen seinien maalaus kahteen kertaan tuli tehtyä yhden pikkujouluilta perutun lauantai-illan aikana - ei siis kovin aikaavievä uudistus!

Teen vielä erillisen postauksen itse maalisävyjen valinnasta -tähän on onneksi muitakin kikkoja kuin pienestä tilkusta tihrustaminen. Meidän valintamme oli olohuoneen osalta sävy Cornfront white, joka oli juuri sopivan tumma tuomaan sävyä, mutta tarpeeksi vaalea raikastaakseen ilmeen olohuoneessa. Maalin sävy on aika täydellinen lämmin harmaa, joka sopii mielestäni yhteen kauniisti tammilattian kanssa. Makuuhuonetta emme ole vielä maalanneet, mutta sinne valitsimme saman sävykartan värin Purbeck stone, joka on olohuoneen seinäsävyä astetta tummempi.

Hieman tummempi ja intensiivisempi sävy tuo makuuhuoneeseen tarvittavaa tunnelmaa sekä syvyyttä - ja ehkä astetta hienostuneemman fiiliksen. Seinille on tarkoitus kehystää Tanja Meskin abstraktia taidetta hopeisiin kehyksiin, sillä mustakehyksiset Desenion julisteet ovat jo pitkään kyllästyttäneet (saattanee johtua siitä, että niitä näkyy nykyään lähes jokatoisessa insta- ja blogikodissa ;).

Mitä siellä ruudun toisella puolella pidetään olohuoneen uudistuneesta ilmeestä? Meillä olisi huomenna tarkoitus lähteä vihdoin kuusenhakureissulle ja laittaa hieman kotia joulukuntoon muutenkin. Joulukoristeet on kaivettu jo varastosta ja en malta odottaa, että pääsen katsastamaan tänä vuonna myöskin Pariisin joulukoristetarjonnan - mahtaisiko sieltä löytyä lisää mustavalkoisia palloja valikoimiin?

*maalit saatu bloginäkyvyyttä vastaan

Share:

Minun Suomeni

Itsenäisyyspäivän aamu valkeni kuulaana ja lumisena - voisiko 100-vuotta juhlivaan Suomen juhlapäivään herätä osuvammin kuin sinivalkoisin maisemin. Vaikka olenkin kiitollinen suomalaisista juuristani ja kaikesta, mitä kotimaani on minulle antanut, en ole enää pitkään kokenut tyypillistä suomalaista identiteettiä omakseni. Uskon, että aikoinaan kuubalaisten tanssien sekä joogan kautta elämääni tulleet kulttuurivaikutteet ovat saaneet minut sanomaan useammin kuin kerran, että koen enemmän olevani maailmankansalainen, kuin suomalainen. Tämä ei tule itselläni esille niinkään valtaisina matkusteluna, vaan enemminkin Suomen rajojen sisällä tapahtuvana monikulttuuurisuuden hyväksymisenä.

Aikoinaan yksi vahvasti suomalaiseen kulttuuriperimään vaikuttanut runoilija Eino Leino koki tiettyä ahdistusta suomen kansan liiallisesta naapurikateudesta, vierasvihasta sekä toisten kulttuurien vierastamisesta. Eino Leino halusi edistää itsenäisyyspyrkimyksiä, mutta tähän ei kuulunut hänen mielestään suvaitsemattomuus eikä nurkkakuntaisuus. Eino Leinon päämäärä Suomen kansalle oli inhimillisyys sekä kansainvälisyys - kovin ajankohtaiselta tuntuvat hänen ajatuksensa tänäänkin 100-vuotiaassa Suomessa. 

Vaikka jyrkät mielipiteet ja vastakkainasettelu ovat totta tänäkin päivänä, onneksi löytyy myöskin paljon toisenlaisia näkökantoja. Tämän päivän Eino Leinoksi voisi kutsua vaikkapa Maaret Kalliota, joka käskee laskemaan aseet ja kannustaa harjoittamaan suvaitsevaisuutta sekä inhimillisyyttä. Hyvinvoivan, terveesti lähelle päästävän ja luottavaisen Suomen puolesta itsenäisyyspäivän tekstinsä  julkaissut Maaret Kallio nostaa esille pehmeitä arvoja, jotka ovat jäänet meiltä monelta tämän kaiken suoristuskeskeisyyden keskellä unholaan.

Vaikka itsenäisen Suomen hinta ja sodan varjot lankeavat tänäkin päivänä osaksemme, voisimme uskaltaa Maaret Kallion sanoin alkamaan enemmän tuntea ja välittää - sekä näyttämään haavoittuvaisuuttamme. Läheisyys ja tarvitsevaisuus on edelleen monelle suomalaiselle vaikeita ihmisyyden lajeja,  joka näkyy niin suvaitsemattomuutena vieraita kulttuureja kuin vaikka omia keskeneräisyyksiä kohtaan. 

Meidän itsenäisyyspäivämme on monikulttuurinen ja toivottavasti myös kupliva, sillä keräännymme juhlimaan 100-vuotiasta suomea opiskelukavereideni sekä heidän ulkomaisten puolisoiden luokse kuohuviinin kera. Toivotan teille kaikille lukijoille ihanaa itsenäisyyspäivän iltaa ja inhimillisempää sekä suvaitsevaisempaa seuraavaa sataa vuotta tässä kauniissa kotimaassamme!

Share:

Sif Jakobs ja joulun kaunein koruarvonta

Ihanaa ensimmäistä adventti-iltaa! Koska joulu lähestyy ja joululahjojen hankinta on kovasti tapetilla tällä hetkellä, pääsin vinkkaamaan kaupallisessa yhteistyössä Korkeila - koruliikkeen kanssa muutaman mieluisan lahjan. 

Korkeila on kaunis ja tyylikäs koruliike Helsingin keskustassa Korkeavuorenkadulla ja heidän valikoimiinsa kuuluvat niin uniikit kultasepäntyöt kuin myöskin mm. Sif Jakobsin korut, joihin pääsin tämän yhteistyön myötä tutustumaan. Koska tanskalainen muotoilu viehättää itseäni sisustuspuolella, en yhtään ihmetellyt, että tämän upean brändin takana löytyy niin ikään tanskassa asuva korusuunnittelija Sif. 

 

Sif Jakobsenin korut ovat tyylini sopivan yksinkertaisia ja siroja  - sekä myöksin kohtuuhintaisia. Erityisesti arvostan näiden korujen osalta tyylikkään mustavalkoista pakkausmuotoilua, joka viimeistelee kauniit tuotteet. Sif Jakobsin juuret ovat Islannissa ja hänen korumallistonsa on saanut vaikutteita Italiassa asumisen ajoilta -jokainen hänen mallistonsa on nimetty Italian kaupungin mukaan.

Valitsin valikoimista ajattoman tyylikkään Grezzana -sormuksen* itselleni hopeisessa sävyssä. Koruissa olen nimenomaan huomannut, että tykkään panostaa sormuksiin sekä rannekoruihin - kaulakorut koen omaan käyttööni hankalaksi ja korviksissa olen turvautunut satunnaisia juhlia lukuunottamatta valkokultaisiin helmikoruihin.

 

Sormuksen kanssa samaan tyyliin löysin valikoimista myös Sacile -rannekorun*, jonka koin heti omaan tyyliini sopivaksi. Itselläni on siro rannekoru myöskin Efva Attlingin valikomista ja tykkään yhditellä näitä ohuita koruja niin rannekellon kuin myös Hermesin Clic H-rannekkeen kanssa.

Koru on varma lahja, joka ilahduttaa aina! Siksi olinkin innoissani, kun sain vielä teille lukijoille arvottavaksi nämä aivan ihanat ruusukultaiset korvakorut Sif Jakobsenin valikoimista. Aivan mielettömän kaunis arvontapalkinto, jos minulta kysytään!

Arvontaan pääset osallistumaan blogin Instagramin puolella, klikkailehan sieltä itsesi ja kaverisi mukana arvontaan, niin voit voittaa nämä kauniit korvikset omaksesi - tai vaikka ystävälle lahjaksi annettavaksi. Onnea matkaan!

*Korut saatu bloginäkyvyyttä vastaan

Share:

Inspired by love muuttaa!

Marraskuu taittui tänään joulukuuhun ja mikäs sen sopivampaa, kuin samalla kääntää blogiuralla uusi lehti. En malttanut olla jo kertomatta teille, että tänään allekirjoitettiin nimet paperiin ja blogini muuttaa joulukuun aikana Meillä Kotona - sivustolle!

Mitä tämä sitten tietää teille lukijoille: enemmän sisustuspainotteisia juttuja, sisustusvinkkejä sekä näitä mahdollisesti tulevaisuudessa myös A-lehtien printin puolella. Saan vihdoin myös elämäni ensimmäiset viralliset blogikollegat (epävirallinen löytyy yllä olevasta kuvasta), joiden taitoa kovasti ihailen, kuten Marulla, Coffee Table Diary sekä Pihkala. Tästä on siis hyvä jatkaa viisivuotista bloggaamista eteenpäin ja katsoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan! Tosissaan, mutta ei vakavissaan, kuten Lauralla videokuvauksissa napattu kuvakin kertoo. 

Kiitos siis sinulle lukija, että olet pysynyt matkassa mukana ja toivottavasti näen sinut myös Meillä Kotona -sivujen puolella! Mikäli sinulla on postaustoiveita, risuja tai ruusuja - mitä vain - niin kommenttiboksissa on tilaa.

p.s. Kuten myös viime joulukuussa, järjestän teille lukijoille joka adventtisunnuntai arvonnan kiitokseksi tästä kuluneesta vuodesta! Tällä kertaa arvonnat suoritetaan blogin Instagramin puolella, joten pysyhän siellä kuulolla!

Share: