Aika monet blogini pitkäaikaiset lukijat tietävätkin taustani sisustussuunnittelijana, mutta sittemmin lukijoiden määrän kasvaessa ajattelin teille uusillekin hieman kertoa itsestäni. Olen tosiaan päätynyt sisustusalalle aikanaan intohimoni johdattelemani, en koulun penkin kautta. Opiskelut kauppakorkeakoulussa saivat aikanaan hakemaan kesätöihin Vepsäläiselle, ja kesätöissä olen ilmeisemmin edelleen! Vähitellen osa-aikaiset myyjän tehtävät vaihtuivat sisustussuunnitteluun, jota olen tehnyt nyt viimeisen kuuden vuoden ajan. Visuaalisuus, luovuus ja ihmisten parissa viihtyminen ovat vieneet sisustamisen tiellä eteenpäin ja pitkäaikaisen haaveen johdattamana pääsin vuonna 2015 suunnittelemaan ensimmäisen asuntomessukohteeni Vantaalle. Sittemmin kohteita on jo muutamia ja ensi vuonna suuntaan Mikkelin asuntomessuille, tällä kertaa mustan puutalon merkeissä. Tästä ajattelin tehdä ihan oman postauksensa ja olen projektista todella innoissani, sillä talo on tyyliltään edellisen vuoden kohteita pehmeämpi -kivaa vaihtelua myös näin suunnittelijan näkökulmasta!
Ajattelin, että ehkä teitä lukijoita saattaisi kiinnostaa, mitä olen oppinut sisustamisesta näiden vuosien varrella? Tähän en halunnut tehdä mitään kaikenkattavaa opusta, vaan tuoda esille sen, miten oma maku ja ajattelumalli on muovautunut työskennellessäni laadukkaiden design-tuotteiden ympäröimänä.
1. Panosta laatuun
Design-huonekalu on ekologinen, esteettinen ja järkevä rahankäytöllinen hankinta. Ai miksikö? Laatu kestää pidempään, kuin edullinen kopio tai vastaava tuote. Kallista? Ehkä hetkellisesti, voisi kuitenkin puhua enemmin investoinnista. Tämä ei tarkoita, että vain design-huonekalut ovat laadukkaita, tai että pienellä rahalla ei saisi kaunista. Tiedän vain itse omasta kokemuksesta, että ne muutamat kompromissit matkalla kohti sitä unelmien tuotetta vasta kalliiksi tulevatkin.
Hyvin muotoiltu tuote vain maksaa itsensä pitkällä aikavälillä takaisin, koska se kestää aikaa visuaalisesta ja käyttöä laadullisesti. Useimmiten design-huonekalut säilyttävät myös arvonsa tai arvo jopa nousee ajan saatossa. Hyvänä esimerkkinä esimerkiksi Artekin tuotteet, joiden hinnat ovat lähes tuplaantuneet. Mutta ei kukaan huomaa, että tämä on kopio? Ei välttämättä huomaakaan, mutta sinä itse tiedät sen. Sen jos jonkun täytyisi merkata.
2. Älä vertaa
Kateus ja häpeä omasta kodista ovat sisustuskumppaneista kauheimmat. Kertoo omasta epävarmuudesta, jos omaa kotia pitää verrata muiden koteihin ja tämä epävarmuus saattaa näyttäytyä piikikkään arvosteluna. "Ei millään pahalla" -kommentit ovat usein juuri niitä, jotka voisi jättää sanomatta. Jos et keksi mitään hyvää sanottavaa toisen kodista, niin kannattaa olla mieluummin hiljaa -ellei mielipidettäsi erikseen kysytä. Sisustusmakuja - ja tyylejä on laidasta laitaan, yksi nauttii maalaisromanttisesta ympäristöstä, joku väreistä ja kolmas kokovalkoisesta. Kaikilla on oikeus luoda omannäköisensä ympäristö, jossa viihtyy. Toisella on valtava talo ja itse asut pienessä yksiössä? Kaikilla meillä on omat lähtökohtamme, mutta se ei ole este luoda omasta kodista juuri se kaunein itselle.
3. Varaudu muuttumaan
Tämän me kaikki me taidamme tietää sisustuksen saralla -vain muutos on pysyvää. Kymmenen vuotta sitten olin varma, että tulevaisuuden kotini on moderni ja pelkistetty, korkeakiiltovalkoinen kivitalo pähkinäparketilla. Sittemmin sisustukseni taipui maalaisromanttiseen suuntaan antiikkipöytineen ja runsaine pastillisävyineen. Ajan saatossa maku on muuttunut pelkistetympään ja modernimpaan suuntaan. Olen löytänyt viehätyksen taitavasta käsityöstä, minimalismista ja vähemmän on enemmän -ajatuksesta. Väripaletti on hillityn neutraali ja kodikkuus tulee kauniista asetelmista ja modernin sekä vanhempien huonekalujen liitosta. Yksi mikä oman sisustamisen taustalla kuitenkin kokoajan on pysynyt: harmaaseen taittavan beigen ja valkoisen yhdistelmä. Uskon, että kun sisustuksen punainen lanka on kohtalaisen neutraali, niitä ajan väkisin tuomia muutoksia on myös helpompi ja edullisempi toteuttaa.
4. Pelkistetty ja neutraali sisustus kestää aikaa
Ää, onpa tylsää! Varmasti, monenkin mielestä. Totuus vain on se, että kovin värikkäät, huomiota herättävät ja erikoiset ratkaisut alkavat kyllästyttämään ajan mittaan -useimpia meistä. Olen itsekin omistanut pinkin samettisen tuolin, kristallikruunun, itämaisen maton ja limen vihreän seinän. Ajan saatossa makuni on hioutunut hyvin neutraaliksi ja pelkistetyksi, osittain mieltymyksien vuoksi ja osittain sen vuoksi, että mielenkiinto sisutuksessa voidaan saada muillakin keinoilla kuin näennäisesti näyttävillä ratkaisuilla.
Sellaisia ajatuksia tällä kertaa näin sunnuntai-iltaan. Toivottavasti siellä on juhlittu isänpäivää rauhallisissa ja lämpimissä merkeissä!
Nyt minua kiinnostaisikin kuulla, minkälaisia ajatuksia ja kehityskaaria sinun sisustustaipaleesi on kokenut?
